Taide ja materia
Taiteen ja rahan epäpyhää allianssia tuli pohdittua usein jäätyäni pois palkkatyöstä 2018. Ensimmäisen taulun myyminen tuntui järkyttävältä, mitä joku näki työssäni? Materiaalisuudesta kuvataiteessa on tullut pieni ongelma, josta useat taiteilijat ovat pyrkineet eroon, kuten myös oppikouluaikainen opettajanani Launeen yhteislyseossa ollut lahtelainen taiteilija Olavi Lanu. Hän toteutti useita töitään häviävistä luonnonaineista, ruohosta, tuohesta, oksista, sammaleista ja itse teos oli usein kohteesta otettu valokuva. Nykyinen ilmastonmuutos vaatii pohtimaan myös materiaalisen tuottamisen ehtoja.
Videotaide ja erilaiset installaatiot ovat päässeet vain osittain irti taiteen materiaalisuudelle, etenkin vaihdannan myötä tulleista rajoituksista – ostamisesta ja myymisestä.Toisaalta konkreettista on helpompi myydä, kuin aineetonta (arvoja). Kaupallinen taide, mitä se on? Kuitenkin vapaan kuvataiteen on vaikea pyristellä irti vaihdannasta, ostamisesta ja myymisestä…Kaupallisuuden katsotaan haittaavan eettisesti erityisesti kuvataidetta. Käsitykseen kaupallisuuden korruptoitavasta, pinnallistavasta vaikutuksesta taiteeseen, on leivottu implisiittisesti käsitys ostavan yleisön huonosta mausta ja yleissivistyksen puutteesta. Museoiden kokoelmiin ostot ja apurahat eivät vapauta taiteen tuottamisen tosiasiallisia vaikutuksia ympäristöön, tai edes itse taiteen sisältöön.
Kuvataidekasvatuksen alueella on ajat sitten hylätty ajatus kasvattamisesta hyvään makuun. Taide itseisarvona on toki tunnustettu asia kasvatuksen kentässä, mutta välineelliset arvot kuitenkin korostuvat, kuten tasa-arvo, ympäristö ja ennen kaikkea taiteen tekemisen arvopohjana humanismi ja demokratia. Korkeataiteelle ja populaarikulttuurille ei aseteta arvo- tai arvostuseroja. Kuvan kentässä, perinteinen kuvataide kuuluu samaan kokonaisuuteen osana visuaalista viestintää, mihin populaarikulttuuri: elokuvat, videot, mainokset ja pelit jne. Mikä hauskinta, taide pakenee rajoituksia ja määrityksiä. Vapaassa taiteessa yhdistyvät kaikki, korkea ja matala, ja ei voida arvottamalla erotella kaupallista ja ei kaupallista kuvakulttuuria.